< Oppitunnit

Työn perusosaamiset

Cover
Työn perusosaamiset eli henkilön luontaiset tavat toimia, käsitellä tietoa sekä katsella maailmaa ohjaavat kaikkea opillista, ammatillista sekä tehtäväkohtaista osaamista. Ne kehittyvät edellisiä aikaisemmin ja ovat ajassa pysyvämpiä. Ne tarjoavat tiekartan myös työn murroksesta syntyviin uusiin osaamisiin.

Osaamisen pyramidi


Työssä osaamisen kolme tasoa muodostavat yhdessä pyramidin kaltaisen rakenteen. Ylinnä ovat työkokemuksesta kehittyvät TEHTÄVÄKOHTAISET osaamiset esim. insinöörin taito suunnitella siltoja kaupunkiympäristöihin. Tehtäväkohtaiset osaamiset rakentuvat koulutuksesta syntyvälle OPILLISELLE JA AMMATILLISELLE osaamiselle. Insinöörillä se voisi tarkoittaa esim. yleistä taitoa suunnitella siltarakenteita. Pyramidin perustana, sitä "ylempien" osaamisten ohjaimina ovat PERUSOSAAMISET, kaikkea opillista, ammatillista ja tehtäväkohtaista osaamista aikaisemmin kehittyvät, ajassa pysyvämmät ja edellisiä ohjaavat, niille uoman antavat yksilölliset tavat toimia, käsitellä tietoa ja luoda näkymiä.

Mikäli insinööri siirtyisi suunnittelemaan siltoja vaikkapa maaseutuympäristöihin, hän todennäköisesti toimisi luontaisten perusosaamistensa ohjaamalla tavalla. Insinööri X:n osaaminen voitaisiinkin tiivistää "laatuhakuiseksi tavaksi (perusosaaminen) suunnitella siltoja (opillinen-ammatillinen) kaupunki- ja maaseutuympäristöihin" (tehtäväkohtaisia).

Mistä perusosaamiset sitten syntyvät? Ne syntyvät yksilöllisistä motivaatioista, ajattelun ja asennoitumisen tavoista, jotka kehittyvät elämässä varhaisemmin sekä ovat ajassa pysyvämpiä. Perusosaamiset ohjaavat kaikkea nykyistä ja uutta opillista, ammatillista ja tehtäväkohtaista osaamista. Luontaisten toiminta- ja tiedonkäsittelytapojen kuvaajina perusosaamiset ohjaavat edellisten sisältöjä vähemmän tuntevia ihmisiä (esim. nuoret henkilöt) yksilöllisesti parhaiten soveltuvaan suuntaan.

Osaamiset

Osaamisen pyramidi
Perusosaamisten alustamerkitys kasvaa sitä mukaa kun osaamisvaatimusten mullistus kiihtyy. Ammatit ja tehtävät muuttuvat eli pyramidin ylempiä osia pitää remontoida ja uudelleen rakentaa tuon tuostakin. Perusosaamiset sen sijaan muuttuvat hitaammin. Ne toimivat muun osaamisen ohjaimina pitkin koko työuran. Insinööri voikin hyödyntää perusosaamisiaan opetellessaan uusia tai muuttuvia tehtäviä. Niinpä perusosaamisten suurempi pysyvyys ja siirrettävyys tekevät niistä elinikäisen oppimisen alustan.

Ammattien ja tehtävien mullistumiseen tarjotaan usein rohtoina erilaisia metataitoja, oppimaan oppimista, ongelmanratkaisutaitoja, kriittistä ajattelua, "tunneälyä", jne. jne. Politiikkasuunnittelijoiden suosimat iskusanat jäävät ratkaisuina kovin ympäripyöreiksi, abstrakteiksi ja akateemisiksi. Metataitojen sijasta tosimaailman rekrytoinnin käyttämät perusosaamiset tarjoavat työelämän erilaisia tehtäviä sekä ammatteja konkreettisesti kuvaavan ja arkikielisesti ymmärrettävän käsitteistön. Ehkäpä tärkeimpänä, ihmisten luontaisista motivaatioista, ajattelu- ja asennoitumistavoista syntyvät perusosaamiset luovat omistajuuden tunteen joka on välttämätön käynnistämään omatoiminen uran ja osaamisen suunnittelu.

Työn perusosaamiset


Perusosaamiset ovat neljätoista osaavaa tapaa toimia itsenäisesti, johtaa muita, tehdä yhteistyötä, käsitellä tietoa ja luoda näkymiä maailmaan ja omaan itseen, ks. kuvio alla. Uraohjauksessa niitä ilmaistaan 20:nä helposti samaistuttavina "osaajahahmoina", ks. PDF. Perusosaamisten ajureina, käyttövoiman sekä suunnan antajia ovat yksilölliset motivaatiot, ajattelu- ja asennoitumistavat.

Perusosaamisilla voidaan samaan aikaan kuvata sekä ihmisiä että työtehtäviä. Jokainen tehtävä voidaan profiloida samoilla perusosaamisilla. Niinpä tehtävää voidaan arvioida esim. tavoitellaanko siinä sekä missä suhteessa korkeaa laatua vs. määrällisiä tuloksia. Henkilöä sovitetaan tehtävään arvioimalla josko hänellä olisi itsenäisissä toimissaan taipumus tavoitella korkeaa laatua vs. mittavia määrällisiä tuloksia, jne. jne.

Perusosaamiset

Perusosaamiset

Tiimit ja ammattiryhmät


Ihmisten ja tehtävien lisäksi perusosaamisilla voidaan kuvata tiimejä ja ammattiryhmiä. Tiimejä voidaan tarkastella kollektiivisina osaamisyksikköinä laskemalla tiimin jäsenten osaamisajurien keskiarvot. Työtiimejä voidaan kuvailla laaja-alaisilla osaamisilla, esim. korkeaa laatua vs. suurta tulosta tavoittelevina tai, nykyisiä prosesseja toteuttavina vs. uusia prosesseja luovina yksikköinä. Työtiimejä voidaan myös tarkastella kapeammin osaamisin, vaikkapa heikosti vs. tehokkaasti tiedottavina, asiakaspalvelua toimittavina yksikköinä. Tutkimuksissamme olemme keränneet eri ammattiryhmien ajurikeskiarvoja käytettyjen autojen myyjistä klassisen baletin tanssijoihin. Ammatilliset osaamisprofiilit vastaavat hämmästyttävästikin olemassa olevia stereotypioita.

Psykologiset ajurit


Entä mikä toimii perusosaamisten perimmäisenä voimanlähteenä ja suunnanantajana? Perusosaamisia ohjaavat hyvin hitaasti muuttuvat psykologiset rakenteet ja prosessit. Persoonallisuustekijöille on voitu laajamittaisin pitkittäisaineistoin osoittaa merkittävää pysyvyyttä varhaislapsuudesta aina vanhuusikään asti (Roberts & DelVecchio, 2000). Psykologiset ajurit ovat myös ikiaikaisia, evoluutionkin myötä hyvin hitaasti muuttuvia. Ihmisten motivaatiot, ajattelun ja asennoitumisen tavat ovat pysyneet samoina kautta yhteiskunnan ja teknologian kehityksen. Samat ajurit ovat ohjanneet yhteiskuntien eri aikoina tilaamaa osaamista, myös nyt, suuren muutoksen aikana.

David McClelland on pyrkinyt selittämään jopa kokonaisten kansakuntien taloudellista suorituskykyä niiden suoriutumismotivaatiosta käsin (McClelland, 1961/2010). Uskaliaat ja toki kiistellyt tutkimukset eivät rajoittuneet vain moderneihin teollisiin yhteiskuntiin vaan ulottuivat inkakulttuuria edeltävän sivilisaation, jopa pronssikautisen Minolaisen kulttuurin talousdynamiikan selittämiseen (Davies, 1969). Niinpä voitaisiin esittää että jopa kivikauden metsästäjien, keräilijöiden ja shamaanien osaamisajureina ovat olleet täysin samat motivaatiot, ajattelu- ja asennoitumistavat jotka tänäkin päivänä ohjaavat ihmisten toimintaa, tiedonkäsittelyä ja osaamista.

Motivaatiot - tavoitehakuisen toiminnan ajurit

Suoriutumisen, johtamisen ja vuorovaikutuksen motivaatiot ovat itsenäisen toiminnan, johtamisen sekä yhteistoiminnan ajureita. Kuva toiminnallisista perusosaamisista tulee huomattavasti tarkemmaksi kuhunkin motivaatioon sisältyvien yksittäisten motiivien myötä. Haluaako henkilö itsenäisissä toimissaan (suoriutumismotivaatio) kunnostautua tavoittelemalla laatua vai tuloksia. Haluaako hän johtaa (johtamismotivaatio) muiden toimintaa vai ajatuksia. Haluaako hän yhteistoiminnassaan (vuorovaikutusmotivaatio) ennen muuta viestiä, neuvoa vai kuunnella muita.

Ajattelutavat - tiedonkäsittelyn ajurit

Ajattelutavat ovat puolestaan tiedonkäsittelyn eli suunnittelun ja ongelmanratkaisun ajureita. Tiedonkäsittelyn merkitys kasvaa robottien ja algoritmien paraikaa vallatessa kaikkea "tekemistä". Suunnittelu ja ongelmanratkaisu hyödyntää aina joko nykyisiä, koeteltuja prosesseja tai synnyttää uusia prosesseja. Ihmiset tapaavat suosia jomman kummanlaisia prosesseja. Molemmat merkitsevät osaamista, riippuen tarkasteltavasta tehtävästä. Yksilön suunnittelun ja ongelmanratkaisun kuva tarkentuu huomattavasti kun tarkastellaan sen neljää perättäistä askelmaa alkaen ongelman tai suunnitelman lähestymisestä ja päättyen ratkaisujen toimeenpanoon.

Asenteet - näkymien ajurit

Ihmisten asennoitumistavat ovat erilaisten näkymien ajureita. Työn kannalta tärkein on asenne työympäristön epäselvyyteen-muutokseen joka osoittaa yksilön viihtymistä joko stabiileissa, yhdenmukaisia prosesseja sisältävissä tai mobiileissa, vaihtelua ja uutuutta tarjoavissa työympäristöissä. Kaksi muuta keskeistä työhön liittyvää näkymää ovat optimismin ohjaama onnistumisen odotus ja itsetutkiskelun ohjaama oman toiminnan eettinen ja moraalinen tarkastelu.

Osaamisen omistajuus


Perusosaamisten suurin arvo on niiden ihmisissä synnyttämässä itseohjautuvuudessa. Ne eivät ole muodikkaita ulkoa tarjottuja superominaisuuksia vaan perustuvat ihmisten omiin, henkilökohtaisiin motivaatioihin, ajattelu- ja asennoitumistapoihin. Näinollen ne synnyttävät omistajuuden tunteen, joka on välttämätön käynnistämään omaehtoinen, yksilöity osaamisen kehittäminen. Jokainen voikin näin "omasta ruokahalustaan" ryhtyä kehittämään osaamistaan.

Davies, E. (1969). This is the way Crete went - not with a bang but a simper. Psychology Today, 3: Jun-Nov, 43-47.
McClelland, D. C. (1961/2010). The Achieving Society. Van Nostrand/Free Press: NY.
McClelland, D.C. (1973). Testing for competence rather than for intelligence. American Psychologist, 28, 1-14.
Roberts, B.W. & DelVecchio, W.F. (2000). The rank-order consistency of personality traits from childhood to old age: A quantitative review of longitudinal studies. Psychological Bulletin, 126(1):3-25.

Sulje

Helsinki (HQ)

Competence Dimensions Oy

Helpdesk

GMT +3:00 - ± 1:00
helpdesk(at)wopi.net