< Oppitunnit

Yksilölliset oppimistyylit

Elinikäisestä oppimisesta on tullut ”oppimisorganisaatioiden” (Senge, 1990) päähaaste. Esiteltävä oppimisen malli rakentuu psykoanalyytikko Erik H. Eriksonin kehitysteoriaan (1950) jossa oppimisen nähdään kulkevan eri vaiheiden kautta alkaen opittavan asian vastaanottamisesta ja päättyen sen soveltamiseen käytäntöön. Kaikki kulkevat samojen vaiheiden kautta mutta yksilöt eroavat kyvyssään oppia eri vaiheissa jota osoittaa heidän suosimansa oppimistyyli.

Oppimisen vaiheet ja tyylit


Oppiminen alkaa ETSIMISELLÄ eli opittavan asian uteliaalla ja ennakkoluulottomalla vastaanottamisella. Tätä seuraa opittavan kohteen kriittinen TARKKAILU jossa opittava asia otetaan haltuun tarkastelemalla analyyttisesti sen ominaisuuksia. Tätä seuraavassa vaiheessa opittava asia MALLINNETAAN, siitä muodostetaan kokonaiskuva. Oppiminen päättyy opittavan asian SOVELTAMISEEN käytännössä. Seuraavassa esitellään WOPI-Oppimistyylit -kyselyllä mitattavat ja osavaiheita heijastavat neljä oppimistyyliä.

Etsivä oppiminen


Oppimisen ensimmäinen vaihe tai oppijan suosima tyyli on opittavan asian avomielinen etsiminen. Kaiken oppimisen alkuehtona on utelias, ennakkoluuloton ja vastaanottava asennoituminen uuteen asiaan. Oppija herkistyy, samastuu ja osallistuu uuteen asiaan kokemuksen tasolla. Hän sallii opittavan vaikuttaa itseensä ja siitä kumpuavat ideat ja merkitykset rikastavat hänen ymmärrystään ja tuntumaansa asiaan. Etsivän oppijan prototyyppi on LÖYTÖRETKEILIJÄ joka ei tiedä mitä on löytävä mutta on avoin uudelle.

Etsivä oppiminen on hyödyllistä kun tavoitellaan tuntumaa opittavaan asiaan, sen kokemuksellisiin ja hienojakoisiin merkityksiin. Etsivä oppija hyödyntää parhaiten omaa suoraa kokemusta ja erilaisia kokemuksellisia oppimateriaaleja. Hän osaa löytää uusia asioita mutta voi "eksyä vierailla mailla” toisin kuin esimerkiksi tarkkailevat oppijat.

Tarkkaileva oppiminen


Oppimisen toinen vaihe tai oppijan suosima tyyli on opittavan asian kriittinen sekä analyyttinen tarkastelu. Oppiminen vaatii opittavaan asiaan etäisyyttä ottavaa, kriittistä silmäilyä sen vertailemiseksi sekä suhteuttamiseksi aikaisemmin opittuihin asioihin. Etsivässä vaiheessa vapaasti vastaanotettu asia täytyy objektivoida eli saattaa joihinkin yleisiin mittapuihin sekä standardeihin. Tarkkaileva oppija tekee selkoa opittavan asian ominaisuuksista sekä saattaa sen hallintaansa. Tarkkailevan oppijan prototyyppi on LABORATORIOINSINÖÖRI joka mittaa, testaa ja arvioi opittavan asian ominaisuuksia.

Tarkkaileva oppiminen on hyödyllistä silloin kun opittavasta asiasta tehdään selkoa, valotetaan sen mittoja, faktoja ja testataan sen ominaisuuksia. Suoran havainnoinnin lisäksi tarkkaileva oppija hyödyntää parhaiten kirjallisia ja numeerisia oppimateriaaleja. Hän tekee selkoa kovista tosiasioista mutta toisin kuin etsivät oppijat, asioiden kokemuksellinen, inhimillinen näkökulma jää usein vähemmälle huomiolle. Myöskään kokonaiskuvaa asiasta ei oppijalle vielä tarkkailuvaiheessa muodostu.

Mallintava oppiminen


Oppimisen kolmas vaihe tai oppijan suosima tyyli on opittavan asian mallintaminen. Avoimesti vastaanotetusta sekä kriittisesti tarkastellusta asiasta täytyy muodostaa jonkinlainen kokonaiskuva, malli tai "teoria" vaikka opittava asia olisi yksinkertainen. Mallintamisessa haetaan vastauksia kysymyksiin opittavan asian alkuperästä, taustasta, rakenteesta tai sitä ohjaavista lainalaisuuksista. Mallintavan oppijan prototyyppi on TIEDEMIES joka laatii kohteestaan teorian, “pohjapiirustuksen”.

Mallintava oppiminen on hyödyllistä erilaisten kokonaisuuksien hahmottamista sekä monimutkaisuuden ymmärtämistä vaativissa tehtävissä kuten suunnittelussa sekä johtamisessa. Mallintava oppija hyödyntää parhaiten erilaisia laajakantoisia näkymiä tarjoavia esityksiä, selontekoja. Hän näkee asioiden suuren kuvan, metsän puilta mutta tärkeät yksityiskohdat voivat myös jäädä huomiotta, toisin kuin tarkkailevilla oppijoilla. Asioiden kokemuksellinen näkökulma voi myös jäädä vähälle, toisin kuin etsivillä oppijoilla.

Soveltava oppiminen


Oppimisprosessin päättävä neljäs vaihe tai oppijan suosima tyyli on käytäntöön soveltaminen. Toisin sanoen etsittyä, tarkasteltua ja mallinnettua asiaa pitää soveltaa käytäntöön. Se on samanaikaisesti sitä edeltävien oppimisvaiheiden yhteenveto että yksilöiden suosima erillinen oppimistyyli. Se on tärkeä koska juuri soveltamisen myötä syntyy hallinnan sekä varmuuden tunne opittuun asiaan. Soveltavan, tekemällä oppijan prototyyppi on KISÄLLI, oppipoika joka oppii ammattinsa tekemällä sitä.

Tekemällä oppiminen on hyödyllistä silloin kun oppi voidaan tai täytyy nopeasti siirtää käytäntöön. Tekemällä oppimisen varjopuolena voi kuitenkin olla kritiikitön luottamus kerran jo opittuun asiaan. Kun tekemällä oppija kohtaa aiemmin opitusta kokonaan poikkeavia tilanteita voi oppija päätyä umpikujaan. Hän ei osaa vaihtaa viitekehystä toisin kuin mallintava oppija. Yksinomaan tekemällä oppiva henkilö hyötyy lisäämällä huomiota etsimiseen, tarkkailuun ja asioiden mallintamiseen.

Oppimisen edistäminen


Kaikki neljä oppimisen vaihetta ja tyyliä ovat yhtä arvokkaita ja onnistunut oppiminen edellyttää usein kaikkien oppimistyylien käyttämistä, joskin kullekin oppimistilanteelle sopivin painotuksin. Eri oppimistilanteet vaativat toki erilaisia oppimisen painotuksia. Esimerkiksi soveltava, tekemällä oppiminen voi olla tehokkain tyyli oppia vieraita kieliä. Toisaalta ohjelmoinnin opiskelijalle tarkkaileva oppimistyyli tuottaa todennäköisesti parhaat oppimistulokset ja kokemuksellisuutta korostava etsivä oppiminen tuskin johtaa hyviin tuloksiin.

Ihmiset hyötyvät suosimansa oppimistyylin tunnistamisesta sekä ymmärtämisestä. Tärkeämpi kehityshaaste on kuitenkin tunnistaa yksilön vain vähän suosimia tyylejä oppia. Niiden tunnistamisella ja systemaattisella harjoittelulla voidaan nopeastikin parantaa oppimistuloksia.

Erikson, E.H. (1950). Childhood and society. New York: Norton & Co.
Senge, P.M. (1990). The Fifth discipline: The Art and practice of the learning organization. New York: Doubleday/Currency.

Sulje

Helsinki (HQ)

Competence Dimensions Oy

Helpdesk

GMT +3:00 - ± 1:00
helpdesk(at)wopi.net