Kuka minä olen - 20 Työn osaajaa

20 Työn osaajaa

Perusosaamiset ovat neljätoista osaavaa tapaa toimia itsenäisesti, johtaa muita, tehdä yhteistyötä, suunnitella ja ratkoa ongelmia sekä luoda näkymiä maailmaan ja itseen (ks. ed. oppitunti Työn perusosaamiset). Perusosaamisia voidaan ilmaista 20:nä helposti samaistuttavina "Työn osaajina" aina Laadun tavoittelijasta Optimistiin.

Perusosaamiset syntyvät ihmisten luontaisista, yksilöllisistä motivaatioista, ajattelu- ja asennoitumistavoista, jotka kehittyvät elämässä varhemmin ja ovat ajassa ammatillisia ja tehtäväkohtaisia osaamisia pysyvämpiä. Mutta ennen kaikkea, ne ohjaavat kaikkea opillista, ammatillista ja tehtäväkohtaista osaamista. Teitpä tai suunnittelitpa tekeväsi mitä työtä hyvänsä, ne toimivat suunnanantajina ja uomina mutta myös rajojen luojina. Niinpä on varsin merkityksellistä esittää itselle kysymys: kuka minä olen työssä?

Vastaus kysymykseen, kuka minä olen TOIMIJANA selkiytyy tarkastelemalla työn osaajia kuten Laadun vs. Tuloksen tavoittelijat, Toiminnan vs. Ajatusten johtajat, Seuranpitäjät, muiden Neuvojat, muiden Kuuntelijat ja Oman tien kulkijat. Vastaus kysymykseen kuka olen SUUNNITTELIJANA ja ongelmien ratkaisijana selviää tarkastelemalla osaajia, joita ovat Faktaan nojautuvat vs. Ideantuottajat, Käytännöllisen vs. Monisuuntaisen kuvan katselijat, Analyyttiset vs. Intuitiiviset ajattelijat ja Varovaiset vs. Nopeat toimeenpanijat. Itselleen viihtyisä TYÖYMPÄRISTÖ selkiytyy tarkastelemalla osaajia kuten Järjestyksen vaalijat vs. Vaihtelun suosijat. Osaavia onnistumisen odotuksia heijastavat Realistit vs. Optimistit. Valitse em. osaajista itsellesi luonteenomaisimmat tällä PDF-lomakkeella.

Omatoimiset osaajavalinnat - minäkuva

Ihmiset piirtävät osaamisen muotokuvaansa valitsemalla kolmelta osaamisen alueelta - toiminnasta, suunnittelusta ja ongelmanratkaisusta sekä työympäristöstä ja näkymistä - itselleen samaistuttavimpia työn osaajahahmoja niiden kuvaussisältöjen pohjalta. Toiminnan ja suunnittelun ja ongelmanratkaisun alueilta valitaan itselle samaistuttavin sekä myös toiseksi samaistuttavin osaajahahmo. Soveltuvaa työympäristöä ja yleisten onnistumisodotusten heijastamiseksi valinnan tuleekin kohdistua jompaan kumpaan kahdesta osaajahahmosta. Valinnat voi lopuksi kirjata lomakkeen yhteenvetosivulle.

Samaistuttavat henkilöhahmot herättävät ihmisten kiinnostuksen itsensä tutkimiseen paremmin kuin monimuotoiset ominaisuuslistaukset. Osaajien valitseminen vaatii toki paneutumista vaativien joskin tärkeiden erottelujen tekemiseksi. Kaikki hahmot ovat nimittäin arvokkaita työelämän osaajia eri oppi- ja tietoympäristöissä, ammateissa ja tehtävissä ja ne koetaan sosiaalisesti likimain yhtä haluttavina vaihtoehtoina.

Valintojen tuloksena syntyy henkilön itsensä ymmärtämä profiili hänen tärkeimmistä perusosaamisistaan. Kokonaista osaamiskuvaa varten perusosaamisten ohjaamia ja jo olemassaolevia tai suunniteltuja opillisia, ammatillisia sekä tehtäväkohtaisia osaamisia tulee ensisijassa kartoittaa omatoimisesti. Toki apuna voi myös käyttää keskustelevaa tekoälyä (esim. ChatGPT). Valintojensa jatkoksi voi sertifioidulta valmentajalta pyytää myös niitä opastavaa istuntoa.

WOPI testaus

Omatoimisten osaajavalintojen tekeminen on useinkin riittävä selkiyttämään henkilön uran ja osaamisen nykytilaa sekä suuntaviivoja. Valintojen jatkoksi voi kuitenkin täyttää rekrytoinnissa laajasti käytetyn, 224 kysymystä sisältävän standardoidun WOPI testin. Kuuden valituksi tulleen osaajahahmon muodostaman "jäävuoren huipun" lisäksi WOPI kattaa kaikki kaksikymmentä osaajahahmoa. Kokonaisvaltaista kuvaa varten voi olla hyödyllistä valottaa valitsematta jääneitä mutta mahdollisesti tärkeitä osaajahahmoja ja niitä, joihin henkilö ei juurikaan samaistu. Toinen hyöty liittyy yksityiskohtaisuuteen. Eli WOPI testi tuottaa numeeriset voimakkuusarvot kullekin osaajahahmolle tarkentaen täten kokonaiskuvaa. Päähuomio tulee kohdistaa poikkeamiin henkilön oman profiilin keskilinjasta, vertailu muihin ihmisiin käy ilmi profiilin absoluuttisista pistearvoista.

Suuressa kuvassa omatoimiset valinnat osuvat pitkälti yksiin testitulosten kanssa, joka vahvistaa asianomaisten perusosaamisten oikeaan osuvuutta. Kiintoisia ovat kuitenkin yksityiskohtaisuuden aikaansaamat tarkennukset, jotka voivat olla todella hyödyllisiä. Esimerkiksi henkilö voi omatoimisena valintana samaistua Intuitiivisiin ajattelijoihin, joiden osaamisarvona on luovien ratkaisumallien tuottaminen. Mutta, testituloksen mukaan hän asettuukin analyyttisen ja intuitiivisen ajattelun välimaastoon. Sen sijaan, hän sijoittuu pistearvoiltaan voimakkaasti Ideantuottajuuteen jonka osaamisarvona on uuden sisällön tuottaminen. Testivaihe saattaakin tuottaa henkilölle "kylmiä suihkuja" mutta myös valottaa osaamista josta hän ei ollut ollenkaan tietoinen.

Usein omatoimisten osaajavalintojen muodostamaan minäkuvaan vaikuttaa ihannoitu kuva itsestä ja myös sosiaalinen toivottavuus. Niinpä vahvat eroavuudet omavalintojen ja testitulosten välillä voivat tärkeällä tavalla valaista "lopullista totuutta". Testitulokselle ei kuitenkaan anneta totuuskriteerin asemaa vaan johdattaa pohdintaan eroavuuksien syistä. Kuten omavalintavaiheen kohdin, on hyödyllistä saada testivaiheen tuloksista opastusta koulutetulta valmentajalta.

Itsetuntemus organisaatiolle

Itsetuntemus on arvokasta myös työorganisaatiolle. Konsulttiyhtiö Korn & Ferry (2015) kartoitti 486 listatun yhtiön liki 7000:n asiantuntijan "sokeita pisteitä" ja vertasi niitä yhtiöiden osakkeen tuottoarvoon. Sokeat pisteet määriteltiin asiantuntijoiden itsensä ja työtovereiden arvioimien osaamisten eroina. Tuottavimpien yhtiöiden asiantuntijoilla oli selvästi vähemmän itsetuntemuksen sokeita pisteitä. Harvard Business Review:ssä 2018 julkaistun blogin (HBR 2018) mukaan itsetuntemus hyödyttää johtajaa enemmän kuin MBA-tutkinto. Rubensin ja kolleegojensa artikkeli (2018) opastaa toteuttamaan itsetuntemuksen kehitysohjelmia MBA koulutuksiin.