< Oppitunnit

Työhyvinvointi - suojat & alttiudet

Työn mullistuminen sekä pahoinvointioireiden kasvu ovat tehneet työhyvinvoinnista tärkeän aihepiirin. Ratkaisujen tarjoomassa ei ole pulaa ihmisen ruumiin prosesseihin kohdistuvista ohjeista ja kojeista. Mutta samaan aikaan henkinen hyvinvointi on saanut yllättävän vähän huomiota. Työhyvinvointia tarkastellaan tässä erityisten suojaavien ja altistavien tekijöiden kautta. Niiden rehellinen nimeäminen ja niistä keskusteleminen voi edistää psyykkistä työhyvinvointia. Työhyvinvointia ei pidä ulkoistaa vain ihmisten ruumiilliseksi ongelmaksi vaan nähdä osana työn tekemistä, omana osaamisenaan.

Suojaavia tekijöitä


Kansanviisaus ja yhtälailla tieteellinen tutkimus todistavat ihmissuhteiden, muutokseen asennoitumisen ja optimismin suojaavan henkistä hyvinvointia työssä.

Ihmissuhteet

Ihmissuhteiden on kautta aikojen ajateltu suojaavan ja edistävän henkistä hyvinvointia. Tieteellinen tutkimus antaa myös samansuuntaisia viitteitä. Toki puolet ihmisistä viihtyy hyvin yksin, kokee olonsa hyväksi, eikä vähäisempi seuranhalu tai ujous tietenkään tarkoita eikä johda pahoinvointiin. Mutta vähemmän seuranhaluisilta, yksin viihtyviltä ihmisiltä jää koettelemusten ilmaantuessa useinkin ymmärtämättä että ihmissuhteet voivat tarjota arvokasta käytännöllistä ja myös henkistä tukea.

Ihmissuhteiden määrän ja kokemuksen välillä on tärkeä hyvinvointiin vaikuttava ero. Sosiaalinen samastuminen koskee ihmissuhteiden kokemusta, tunnetta sosiaalisesta kuulumisesta (tai sen puuttumisesta) joka koskee yhtälailla yksin viihtyviä, ujoja ihmisiä kuin ulospäin suuntautuvia “seurapiiritaitureita”. Steffensin ja työtoverien tuore meta-analyysi (2016) osoittaa työryhmäänsä ja organisaatioon samastumisen vaikuttavan merkitsevästi työntekijöiden fyysiseen sekä henkiseen terveyteen liki 20,000 henkilöä koskevassa koontiaineistossa.

Ihmissuhteiden terveyttä ja hyvinvointia suojaava vaikutus ei pelkästään ole yksilön asia vaan koko työyhteisön haaste. Organisaatioiden ja työryhmien tulee aktiivisesti edistää yhteisöllisyyttä, mukaan ottamista, avunantoa ja jakamista jotta jokainen voisi tuntea kuuluvuutta yhteisöön ja nähdä muihin tukeutumisen olevan osa arkea.

Muutosasenne

(Työ)elämän jatkuva muutos koettelee kaikkia ihmisiä. Ympäristössä uusia asioita sekä muutosta suosivalla asennoitumistavalla on taipumus suojata ihmisten hyvinvointia muutoksissa. Ympäristön selkeyttä ja pysyvyyttä suosiva asennoitumistapa puolestaan asettaa ihmiset suuremmalle koetteelle muutoksessa. Selkeyden suosijoiden tärkeitä vahvuuksia ovat järjestelmällisyys ja kurinalaisuus jotka eivät tietenkään tarkoita tai johda pahoinvointiin. Mutta heidän tulisi myös ymmärtää muutokseen usein sisältyvät myönteiset mahdollisuudet sekä väljentää usein liian ankaria periaatteitaan. Tietenkin ympäristön uutuutta ja vaihtelua hyvin voimakkaasti suosivien henkilöiden riskinä on vakiintumattomuus ja päätön säntäily uutuuden perässä. Yhtäkaikki, muutosasenne on suhtautumistapa johon voi itse vaikuttaa ja sitä korjata.

Optimismi

Optimismi on odotusta että onnistuu pyrkimyksissään eikä liian helposti lannistu epäonnistumisista. Optimismin (“lasi on puoleksi täysi”) on aina ajateltu suojaavan ja edistävän hyvinvointia. Samoin tieteellinen tutkimus antaa samansuuntaisia, vieläpä terveyden edistämistä koskevia viitteitä. Toisaalta vähemmän optimististen ihmisten vahvuutena on realismi ja tietoisuus voimavarojen rajoista (“lasi on puoleksi tyhjä”) joka ei tietenkään tarkoita eikä johda pahoinvointiin. Mutta vähemmän optimististen ihmisten tulisi ymmärtää positiivisten onnistumisodotusten arvo, myös hyviä asioita voi odottaa tapahtuvan.

Tietysti ylenmääräinen optimismi voi heikentää arvostelukykyä ja johtaa terveysriskien kiistämiseen. Melkoista optimismia (tai itseironiaa) ilmentää korkean 90-vuotiaan iän saavuttaneen Winston Churchillin kuuluisa lausahdus: “Juon paljon, nukun vähän sekä poltan sikarin toisensa perään ja siksi olen kaksisataaprosenttisessa kunnossa”. Tätä ei kuitenkaan kannata ottaa elämänohjeeksi tai tekosyyksi olla luopumatta alkoholista, tupakoinnista tai riittävästä yöunesta. Useimmiten ihmisillä on kuitenkin optimismia liian vähän tai se on jostain syystä alentunut. Kaikkiaan optimismi on suhtautumistapa jonka perusteita voi tarkastella viileästi ja johon voi itse vaikuttaa.

Altistavia tekijöitä


Kilpailuhalu ja paneutuva suoritusmotiivi ovat tärkeitä osaavan toiminnan voimavaroja mutta kytkeytyessään erilaisiin epäsuotuisiin tekijöihin ne voivat alentaa hyvinvointia.

A-tyyppisyys

A-tyyppinen toimintamalli juontuu kilpailevan, tuloshakuisen suoritusmotivaation sekä nopean, riskiä ottavan ja kärsimättömän päätöksentekotavan yhdistelmästä. Jos tämä sattuu kytkeytymään huonoihin elintapoihin, ylipainoon, korkeaan verenpaineeseen ja altistaviin perintötekijöihin voi tutkimusten mukaan seurauksena kehittyä sydän- ja verisuonisairauksien oireita. Tällöin ohjeena on edetä asioissa maltillisemmin, säästää itseä sekä huolehtia terveistä elintavoista. Yksi elämän paradokseja on että voimakas kilpailuhalu sekä nopea, riskejä ottava päätöksentekotapa ovat voimavaroja saavuttaa voittoja sekä menestystä. Mutta kytkeytyessään huonoihin elintapoihin ja perinnöllisiin riskitekijöihin voi seurauksena olla sydän- ja verisuonioireiden kehittyminen.

Katso Wikipedia: A-tyyppisyys

Uupumisalttius

Uupumisalttius juontuu paneutuvan, täydellisyyttä tavoittelevan suoritusmotivaation ja hyvin matalan tai alentuneen optimismin yhdistelmästä. Paneutuva ja laatuhakuinen suoritusmotivaatio ei itsessään merkitse eikä ennakoi uupumista vaan on voimavara laadukkaan ja viimeistellyn suorituksen tuottamisessa. Mutta jos laatuhaku kytkeytyy alentuneeseen optimismiin se voi tutkimusten mukaan altistaa uupumukselle. Tällöin ohjeena on kohtuullistaa ja väljentää omia laatuvaatimuksia ja luopua huolehtimasta jokaisesta yksityiskohdasta. Pitäisi myös tarkastella syitä matalaan tai alentuneeseen optimismiin. Myös elämän paradoksi on että vahva paneutuminen sekä tinkimätön sinnikkyys ovat voimavaroja laadukkaan lopputuloksen saavuttamisessa mutta niiden kytkeytyessä alentuneisiin onnistumisodotuksiin voi seurauksena olla uupuminen.

Katso Wikipedia: Uupumisalttius

Taloudellinen merkitys


Steffens ja kumppanit (2016) esittävät meta-analyyttisen näytön työntekijöiden tiimiin ja organisaatioonsa samastumisen yhteydestä fyysiseen sekä psyykkiseen terveyteen. Organisaatiossa koettu hyvinvointi näyttää puolestaan vahvaa yhteyttä taloudellisiin tekijöihin. McKinseyn äskettäin julkaisema 64 organisaatiota ja yli 250.000 vastaajaa kattavaan aineistoon pohjaava raportti näyttää työntekijöiden kokeman "organisaation terveyden" olevan vahvassa yhteydessä sen taloudelliseen suorituskykyyn (McKinsey Quarterly, 2017).

McKinsey Quarterly (2017). https://www.mckinsey.com/business-functions/organization/our-insights/organizational-health-a-fast-track-to-performance-improvement.
Steffens, N.K., Haslam, S.A., Schuh, S.C., Jetten, J. and van Dick, R. (2016). A Meta-analytic Review of Social Identification and Health in Organizational Contexts. Personality and Social Psychology Review, July 7.

Sulje

Helsinki (HQ)

Competence Dimensions Oy

Helpdesk

GMT +3:00 - ± 1:00
helpdesk(at)wopi.net