< Oppitunnit

Työhyvinvointi - selviytymiskeinot

Erilaiset stressitilanteet edellyttävät erilaisia selviytymiskeinoja mutta yksilöillä on myös taipumus johdonmukaisesti käyttää joitain keinoja ja jättää käyttämättä toisia keinoja kohdatessaan stressaavia ongelmatilanteita. Monet erilaiset selviytymiskeinot voidaan tiivistää viiteen - ongelmia ratkaisevaan ja tunteita hallitsevaan - selviytymisen tyyliin joiden tunnistaminen ja valmentaminen auttavat yksilöä kohtaamaan stressitilanteita.

WOPI-Selviytymistyylit on yksilöiden selviytymistyylejä mittaava kysely joka pohjautuu stressin ja selviytymisen teorioille ja faktorianalyyttiselle metodiikalle. Valmennuksessa tunnistetaan henkilön paljon käyttämät tyylit arvokkaina voimavaroina ja rohkaistaan sekä ohjataan voimistamaan vähemmän käytettyjä selviytymisen tyylejä ja keinoja.

Suora toiminta


Suoralla toiminnalla tarkoitetaan selviytymistyylinä suoraa, epäröimätöntä stressi- tai ongelmatekijän kohtaamista, “tarttumista härkää sarvista”. Suoraa toimintaa pidetään useimmiten rakentavana ja ongelmia ratkaisevana tyylinä. Välttelyn sijaan henkilöllä on rohkeutta kohdata ongelma, pyrkiä siihen konkreettisesti vaikuttamaan tai sitä jotenkin muuttamaan. Tietenkin kovin voimakas tai liian suoraviivainen toiminta voi myös johtaa vähemmän onnistuneeseen tulokseen. Epäselvissä tai herkkävireisissä, esim. ihmisten välisiä ristiriitoja sisältävissä tilanteissa on usein parempi ensin pidättyä voimakkaasta toiminnasta, tarkastella tilannetta viileällä silmällä (vrt. suunnittelu) ja vasta sen jälkeen käynnistää ratkaisutoimenpiteet.

Vuorovaikutus


Vuorovaikutus tarkoittaa kykyä vastaanottaa, aktiivisesti hakea tukea muilta ja purkaa miel­tään muille ihmisille. Kyvyttömyys käyttää vuorovaikutusta ilmenee puolestaan yksinomaisena it­seensä tukeutumisena, “hammasta purren” tyylinä selviytyä joka usein nähdään perinteiseen miehen rooliin kuuluvana tapana. Vuorovaikutus on jotakuinkin aina sekä rakentava että ongelmia ratkova tyyli selviytyä. Sosiaalisen vuorovaikutuksen käyttäminen edesauttaa ongelmanratkaisua, johtaa konkreettisen tuen saamiseen sekä ylläpitää ja kohottaa mielialaa. Toki yksinomaan vuorovaikutukseen ja muihin ihmisiin nojaava tyyli selviytyä voi myös heijastaa liiallista riippuvuutta silloin kun suora toimin­ta tai viileä suunnittelu tuottaisivat paremman tu­loksen.

Suunnittelu


Suunnittelulla tarkoitetaan stressitilanteen tai ongelman viileätä, järkiperäistä erittelyä ja ratkaisuvaihtoehtojen puntarointia. Suunnittelu sekä viileän näkökulman luominen asiaan ovat melkein joka tilanteessa ongelmien ratkaisemista edistäviä sekä rakentavia tyylejä selviytyä. Kaikenlaisissa ongelmatilanteissa on tärkeätä tarkastella tilannetta objektiivisesti ja helposti heräävän tunneperäisen reagoinnin ja suhtautumisen sijaan pyrkiä näkemään ongelmat niiden todellisissa mittasuhteissa. Toki yksinomainen tai korostunut suunnittelu voi heijastaa stressin tai ongelman älyllistämistä tai viivyttelyä sen sijaan että henkilö ryhtyisi suoriin toimenpiteisiin.

Etäistäminen


Etäistäminen tarkoittaa taipumusta mutta myöskin kykyä välttää liiallista stressitekijän käsittelyä. Kyvyttömyyttä ottaa etäisyyttä, välimatkaa ongelmiin on pidetty hoito- sekä potilastyön "ammattitautina" joka uuvuttaa ammattilaista. Etäistäminen on tunteiden hallintaa palveleva tyyli selviytyä mutta kohtuullinen määrä ongelmien etäistämistä toki tukee hyvinvointia. Yksilön ei pidä kerätä kai­kkia maail­man murheita huomaansa vaan voida ajoittain unohtaa ajankohtaiset ongelmat. Tulisi voida siirtyä muihin askareisiin ilman alituiseen omaa mieltä raastavia ongelmia. Toisaalta erittäin voimakas taipumus etäistää ongelmia voi heijastaa ongelmien pakenemista ja niiden kieltämistä jolla voi pidemmällä aikavälillä olla hyvinkin epäsuotuisia vaikutuksia.

Huomio itseen


Huomion siirtäminen itseen tarkoittaa henkilön taipumusta ryhtyä tutkimaan itseään stressaavissa ongelmatilanteissa. Se on pääasiassa tunteiden hallintaa palveleva tyyli mutta itsetutkiskelu voi myös olla rakentava ja palvella ongelmien ratkaisua. Selvästi tunteiden hallintaa palvelevasta selviytymistyylistä on kyse silloin kun henkilö luopuu yrittämästä aktiivisempia selviytymistyylejä ja kääntää huomion itseensä. Henkilö voi tällöin helposti altistua itsensä vähättelyyn sekä syyttää itseään ongelman aiheuttajaksi mitä tapaa on pidetty ominaisempana naisille kuin miehille. Sen sijaan itsetutkiskelun rakentavasta vaikutuksesta on kyse silloin kun se merkitsee vaikeiden asioiden rohkeaa kohtaamista, johtaen itseymmärryksen lisääntymiseen ja vahvempaan kykyyn selviytyä tulevaisuuden ongelmatilanteissa.

Selviytymisen valmentaminen


Selviytymisen valmennus aloitetaan keinoihin ja tyyleihin johdattavalla esittelyllä johon tämä kirjoitus soveltuu lähetettynä etukäteismateriaalina. Varsinaisessa valmentavassa keskustelussa Selviytymistyylien tulosprofiilissa tarkastellaan henkilön eniten ja vähiten käyttämiä selviytymistyylejä. Tarkastelu aloitetaan henkilön eniten käyttämistä tyyleistä ja tunnistetaan ne arvokkaina voimavaroina. Valmennuksen päätavoite on sen jälkeen ohjata ja rohkaista henkilöä tarttumaan käyttämättömiin tai hänen vähän käyttämiin, kehittymättömiin tyyleihin selviytyä stressaavissa tilanteissa.

Lazarus, R. S., & Folkman, S. (1984). Stress, appraisal, and coping. New York: Springer.

Sulje

Helsinki (HQ)

Competence Dimensions Oy

Helpdesk

GMT +3:00 - ± 1:00
helpdesk(at)wopi.net